Toinen Siksak-pipo

Koska se Siksak-pipo oli niin hauska neulottava, niin tein heti perään toisen, jonka sai aattona armas puolisoni. Sopiva oli, vaikka tätäkin muokkasin lyhyemmäksi. 

Malli: Siksak-pipo (muokattu lyhyemmäksi)

Lanka: Dropsin Merino Extra Fine

Puikot: 3,5 ja 4,0 mm

Pipo kummipojalle

Olen se tylsä täti, jonka paketeista löytyy aina jotain neulottua... Eikös jokaisella lapsella täydy olla yksi sellainen? Tälle kummipojalle annoin tänä jouluna kaksi pipoa: Rikke Hat -pipon leudommille päiville ja tämän Siksak-pipon sitten kovemmille pakkasille. (No myös Vallilan petivaatteet ja konvehtirasian.)

Tämä ohje on ollut mulla jo pitkään to do -listalla ja kylläpä olikin mukava neulottava! Mun löysällä käsialalla oli vaan pakko lyhentää sitä, ettei siitä olisi tullut niin valtavan pitkä. 

Tässä kuvassa mallina 12-vuotias neito, mutta sopiva oli myös kahta vuotta vanhemmalle serkulleenkin ja pipo tulikin heti joululomalla käyttöön. Mokoma kun oli kuulemma juuri hukannut entisen, vasta ostetun piponsa.  

Malli: Siksak-pipo (muokattu lyhyemmäksi)

Lanka: Drops Merino Extra Fine

Puikot: 3,0 ja 3,5 mm (pienemmät kuin ohjeessa)

Pitsiset sipulisukat

Isompi neitokainen oli sitä mieltä, ettei hänellä ole  yhtään ohuita villasukkia. (On kyllä, mutta missä sitten lienevät...) Lisäksi vihjasi joskus syksyllä haluavansa sukat tästä keltasipulin kuorien jälkivärissä värjätystä langasta. Eihän siinä auttanut, kun täyttää neitokaisen toive. 

Olen joskus aiemminkin tehnyt tällä pitsimallilla sukat ja tämä on siitä hyvä, että pitsineuletta tehdään vain joka neljännellä kierroksella eli on tosi nopea ja simppeli ja silti ihan näyttävä. Ohjeesta poiketen loin 52 silmukkaa ja lisäsin alun joustinneuleen jälkeen 3 silmukkaa. Kantaläppään tein 12 kierrosta ja kantapään jälkeen 50 krs ennen kavennuksia. Ekan kerran kavensin vain 1. ja 4. puikolla -> 12 s / puikko.

Sukista tuli aika nafit (ehkä kokoa 37), joten katsotaan, jos siirtyvät pian pienemmälle neitokaiselle. Mutta sehän tarkoittaa sitä, että sitten saa tehdä taas uudet sukat :-)

Malli: Novitan Talvi 2009 -lehdestä
Lanka: Keltasipulin kuorten jälkivärissä värjätty 4-säikeinen Regia 

( 75 % villa, 25 % polyamidi. 100 g / 420 m)

Puikot: 2,5 mm 

Kukosta korvikset

Porukoiden kukko kuoli. Isäni toi sen työpaikalleni, kun työparini mies tekee siitä perhoja. Pyysin nyppimään siitä muutamia höyheniä minullekin korutarpeiksi ja tällaisia niistä tuli. 

Ensin piti vähän miettiä, miten saan höyhenet kiinni, mutta sitten löysin Helmikaupasta sellaisia nyörinpää-nimisiä korunosia, joihin sain tökättyä höyhenen pään ja sitten se osa vain litistetään siihen  ympärille. Niitä sitten tilasin kahdessa eri koossa ja hyvin toimivat tässäkin tarkoituksessa! Nuo ylemmässä kuvassa olevat tein itselleni. Laitoin niihin tuollaisen kirkkaan helmen. 

Ja tuossa alla olevassa kuvassa olevat korut tein äidilleni, joka oli juuri samaisena aamuna ajattelut, että "Eipä haittaisi, vaikka kuolisi koko kukko!" Ja niinhän siinä sitten kävi, että päivällä kukko löytyi maasta silmät kiinni ilman mitään ennakkovaroitusta. Taitaa äitini tästä lähin miettiä tarkemmin, mitä sitä lähimmäisistään ajattelee :-). Näihin äidin koruihin laitoin tummemman korun tuohon ylös. 

Nämä alla olevat tein sitten eräälle henkilölle kiitoksena kyydeistä, joita olen häneltä syksyn mittaan saanut.  Ovat hänen oman kukkonsa/kanojensa  höyhenistä.

Pidin siis höyheniä ensin pakastimessa jonkin aikaa, että niistä kuolee niissä mahdollisesti majailevat kirput ja muut pöpöt. 

Mutta olipa hauskaa tehdä pitkästä aikaa koruja! Kesällä voisi metsästää luonnosta lintujen höyheniä ja tehdä niistäkin koruja.

Intarsiapitsiä ystävälle

Syy kokenillilla värjäämiseen on tässä: Halusin tehdä nämä Tiina Kuun Villiviini-sukat joululahjaksi hyvälle ystävälle. Hän on violetin ystävä, siksi juuri kokenillilla värjäys.  Synttärilahjaksi tein hänelle huivin, jossa ei ole yhtään hänen värinsä, kun en ollut silloin värjännyt mitään hänen väreihinsä sopivaa. Sentään värjäykseen käytetty kasvi on hänen lempikasvinsa.

No mutta nämä sukat. En ollut ikinä neulonut intarsiaa, jotenkin se on kuulostanut aina tosi hankalalta. Enkä ole neulonut sukkia pyöröpuikoilla. Nyt tuli sitten nämä molemmat tekniikat tutuiksi! Ohje oli sentään onneksi suomeksi, en tiedä olisinko muuten ryhtynyt koko hommaan.

Sen lisäksi, että värjäysoperaatio venyi, niin myös puikkojen metsästys kesti tovin... Ohjeessa luki, että sukat neulotaan 80 cm pyöröpuikoilla, paksuudeltaan 2,25 mm. Niitä löysin sitten vasta kolmannesta kaupasta. No sitten kotona tuumailin, että kyllä on ohuet. Ja että en kyllä tulisi käyttämään niitä näiden sukkien jälkeen missään muussa työssä.  Niinpä kävin vaihtamassa puikot 2,5 mm paksuisiin, niillä sentään teen yleensäkin näitä ohuita sukkia.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että ohjeesta saa sellaisen käsityksen, että pyöröpuikkoja tarvitaan kahdet. Mutta kyllä oli kuulkaa hankalaa kaksilla puikoilla: Yhteensä 160 cm kaapelia roikkumassa neljään eri suuntaan ja kaksi eri väristä lankaa siinä vielä lisäksi! Kyllä oli hidasta, aina oli joku kaapeli tai lanka kietoutuneena jossain. Sotkuun ja siihen neulomisen hitauteen tuskastuneena siirryin neulomaan sukat puikoilla ja ihan hyvin onnistui niilläkin! (Vasta myöhemmin hoksasin, että on täysin mahdollista, että ohjeessa tarkoitettiin käytettävän vain yhtä 80 cm pyöröpuikkoa ja se olisikin ollut paljon helpompaa. Mutta "puikko 1" ja "puikko 2" kuulostavat aloittelijalta siltä, että puikkoja on kaksi, eikö? Vaikka tarkoittanevat yksien pyöröpuikkojen eri päitä.) 

Aika sopivasti riitti yksi vyyhti tummaa lankaa kahteen sukkaan, vain tuo pieni nöttönen jäi yli!

Neuloin nämä siis pääasiassa puikoilla, vaikka intarsiaa tehdäänkin niin, että neulotaan edestakaisin, käännöspaikkana tuon pitsin reuna. Mutta hyvin onnistui puikoillakin nurjalta puolelta neulominen, nou hätä :-). Vauhtikin kasvoi puikkojen avulla niin että sain kuin sainkin nämä jouluksi valmiiksi ja ovat kuulemma juuri oikean kokoiset! (Asia, joka neulojaa aina jännittää.) Ai niin: tein sukkiin ohjeesta poiketen ranskalaisen kantapään, koska joulu alkoi uhkaavasti lähestyä ja ajattelin että teen sen nopeammin kuin ohjeessa olevan (muistaakseni siinä se tehdään lyhennetyin kerroksin enkä saa sillä tekniikalla hyviä, saati jalkaan sopivia kantapäitä).

Nyt siis osaan neuloa intarsiaa! Jee! Nämä ovat minusta kauniit sukat, tosin valokuvaaminen joulukuun lopulla ei ole kaikkein helpointa ja sävyä on ihan mahdoton saada tallennettua oikein.  Mutta ei ole yhtään mahdoton ajatus neuloa nämä joskus uudestaan!  Sitäkin mietin, että voisin ehkä soveltaa tätä samaa mallia lapasiin tai pipoon?

Malli: Tiina Kuun Villiviini (Ravelryssä, ilmainen)

Lanka: Kokenillilla värjätty Arwetta

Puikot: 2,25 (ensin pyöröt, sitten puikot)

Kokenillilla värjäystä

Värjäsin joulukuussa ekaa kertaa kokenillillä.  Sehän on siis kirva, josta saa tuollaista violettia sävyä. Tai sävy voi olla aika erilainen (punaisempi), jos käyttää myös viinikiveä tai mitä näitä nyt on :-).  Kokenilliä saa sekä kokonaisena että jauhettuna. Minulla oli jauhettuna.

Meinasi vain tulla joululahjan kanssa kiire, kun luin, että kun kokenillilla värjää, niin puretus olisi hyvä tehdä vähintään viikkoa ennen värjäämistä ja huuhtelukin vasta viikko värjäämisestä.... No äkkiä siis puretin langat ja vajaa viikko siitä värjäsin. Ensin keitin kokenillia tunnin verran. Laitoin jauheen teenhaudutuspussiin, jonka nidoin kiinni, kun jotkut sanovat, että se on ihan turkasen vaikea huuhtoa pois langoista.  Tämä tuntui olevan hyvä keino, kun kaikki jauhe pysyi kiltisti pussissa ja huuhtelu oli sitten ihan helppoa.

Ensin oli kattilassa nuo tummat vyyhdit. Pidin niitä 80 asteessa tunnin. Kaksi vyyhdeistä on Dropsin Baby Merinoa, kaksi Arwettaa, joka on siis ohutta merinopohjaista sukkalankaa.

Noiden tummin vyyhtien jälkeen laitoin jälkiväriin nämä neljä seuraavaa vyyhtiä. Liemi oli siinä vaiheessa jo tosi vaaleaa (vaikka olin kuullut, että kokenillilla voi värjätä monessakin jälkivärissä ja että väriä tulee aina vaan), joten laitoin sekaan vielä sen väripussin.  Näin sain aikaan vielä kivaa lilaa. 

Vähän huonosti vissiin sekoittelin lankoja liemessä tai sitten haltijalangat oli mulla liian kireällä, kun lankoihin jäi vaaleita kohtia. Mutta toisaalta ne tuovat vain kivaa eloisuutta lankoihin :-). Sitten vain vyyhdit kuivumaan ja tosiaan vasta viikon päästä huuhdoin ne. Hyvin pysyi väri eikä lähtenyt huuhteluveden mukana viemäriin.