Tonttutyttöjä

Olin jo reilu vuosi sitten katsellut Kaisa Wigmanin kirjasta tällaisen tontun ohjeen. Olin jopa hyvissä ajoin viime joulun jälkeen ostanut siihen UFF:ilta kaunista joulukangasta. Nyt oli siis aika kokeilla, mitenkä tontun ompelu onnistuisi. 

Ohjeessa tontun vartalo oli vino, mutta tein omistani suoria.  Tein ensin koekappaleen ja sitä sitten vähän muokaten tein muutaman lisää lahjoiksi lähipiirille. Lisäsin ohjeeseen hiukset, jotka letitin yhdessä isomman neitosen kanssa kahdelle letille. Kaulaan neuloin vielä huivit, ettei pakkanen pääse puraisemaan näitä iloisia tonttuja. 

Toivottavasti tuovat tulevina jouluina iloa uusille isäntäperheilleen!

Sytykesipsejä

Siellä täällä netissä ja joulumyyjäisissä tuli vastaan tällaisia sytykesipsejä, joten niinpä päätin minäkin kokeilla niitä. Leikkasin iloisen värisistä serveteistä vanulapun mallisia ympyröitä samalla kun pelailtiin neitosten kanssa.

Sitten sulatin kattilassa steariiniä ja dippasin siihen vanulaput, joiden päälle olin asetellut servettiympyrän. Tässä vaiheessa huomasin, että valkoinen steariini oli parasta, mikäli halusi servettien värit pysyvän samanlaisena. Minulla oli myös punaisia ja vihreitä kynttilänjämiä, jotka käytin sitten samanvärisiin lappuihin. Mutta jos ei halua servetin kuvion vaihtavan väriä, niin kannattaa varata vain valkoisia kynttilänjämiä tai valkoista steariinia. 

Valmiit sytykesipsit pakkasin lahjoiksi esim. vanhoihin sipsitörppöihin. 

Huurukissoja joulupaketteihin

Olin kuullut, että kun Silica-laatuista kissanhiekkaa laittaa kangaspussiin (tai vaikka parittomaan sukkaan) ja pussin sitten auton etuikkunalle, niin se imee autosta itseensä kaiken kosteuden ja ehkäisee näin huurun syntymistä auton ikkunoihin. Esimerkiksi Eilen tein -blogissa oli näistä taannoin (öh, vuonna 2009...) ja ompeleva ystäväni kehui, että tämä oikeasti toimii!

Juuri ennen joulua kävin sitten ostamassa pussin tällaista valkoista silica-kissanhiekkaa ja ompelin tuttaville ja sukulaisille kissan mallisia huurusyöppöjä. 

Ensin tein kissoja kirjavista kankaista ja ompelin välitikkauksia kaulan kohdalle, mutta ajattelin niiden olevan parempia ilman niitä. Tein sitten vielä kasan harmaita kissoja, joihin lisäsin hännät siinä vaiheessa, kun ompelin kääntöaukon kiinni.

Nuo harmaasta kankaasta ommellut ovat omia suosikkejani.  Ja käyvät ihmisille, jotka eivät halua kirjavia kissoja autoonsa.  Nopsia olivat tehdä, kun en alkanut väkertämään niille sen enempää naamoja tai viiksiä. 

Pakettiin laittaessani sidoin niiden kaulaan vielä lapun, jossa kerrottiin mikä tämä kissa on miehiään ja mitä sillä tehdään. Ja ohjeen, että jos kosteudenimukyky lakkaa, niin kissan voi laittaa uuniin tai saunaan kuivumaan ja sen jälkeen tehon pitäisi palautua. Saapi nähdä, toimivatko!

Uimareille

Ompelin vanhemmilleni tällaiset uikkaripussit joululahjoiksi kerniliinasta, joka on jäänyt vähälle käytölle, siitä kun pitää aina ihan hinkkaamalla hinkata kaikki lika pois.  Äitini käytti sitä juuri tyttöjen kanssa leivonta-alustana ja olin juuri sopivasti pessyt sen. 

Näihin voivat pakata märät uikkarit uimisen päätteeksi. Pusseihin ostin vielä Ruohonjuuresta alumiinittomat deodorantit ja gluteenittomat välipalapatukat :-). Terveyttä tulevaan vuoteen!

Ystävän äidin muistoksi

Hyvän ystäväni äiti menehtyi tänä syksynä. Muistan ystäväni joskus kertoneen, että äitinsä oli neulonut hänelle perhoslapaset hänen ollessaan nuori.  Niinpä ajattelin, että neulon ystävälleni perhoslapaset joululahjaksi äitinsä muistoa kunnioittaen. Taustavärin lanka on kesän alussa raparperin lehdillä värjätty.

Näiden kanssa oli vähän huonoa onnea matkassa: vasta kolmas malli oli sellainen, josta pidin.  Mitkään nopeat neulottavat nämä eivät olleet, sillä näissä oli aika paljon pitkiä langanjuoksuja, jotka piti sitoa.  Tein niin, että merkkasin kaavioon sitomispaikat ja sidoin langanjuoksut aina vasta seuraavalla kierroksella merkin mukaisella paikalla. 

Kämmenpuolelle tein ruutukuviota:

Pakkasin lapaset kauniisti ja toivon niiden tuovan saajalleen lämmintä mieltä.

Malli: Pinterestistä löytynyt

Lanka: Dropsin baby merinoa (100 % merino, 50 g / 175 m.)

Keltainen on raparperin lehdillä värjättyä.

Puikot: 2,5 mm 

Punajuurikukkia

Nämäkin valmistuivat jokin aika sitten. Suunnittelin näitä vasta tehdessä ja nyt kun katsoo valmiita sukkia, niin vähän olisi voinut olla väliä resorin ja ylimpien köynnösten välillä. Ja vieläkin oon vähän epävarma, että mitä teen tuon silmukkamäärän kanssa. Nyt päätin kaventaa ylimääräisiä silmukoita pois ennen kantapäätä ja sitten vielä ennen jalkapöydän suoraa osuutta.

Jalkoihin istuvat minusta hyvin, vaikka pöydällä ollessaan näyttävät vähän hassuilta. Ja noita sinisiä kukkia mietin myös, että laitanko vaiko enkö... No, siinä ne nyt on. 

Kaikki värikkäät langat on itse kasvivärjättyjä, hauskaa nyt käyttää niitä joululahjoissa!

Malli: Oma perussukka

Lanka: Musta: 4-säikeinen Opal (75 % villa + 25 % polyamidi. 100 g / 420 m, menekki 65 g)

Vihreä: koivun lehdillä ja lupiinin kukilla värjätty Dropsin Baby Merino
Pinkki: Punajuurilla värjätty Dropsin Baby Merino

Sininen: Luomumustapavuilla värjätty Dropsin Fabel

Puikot: 2,5 mm