Tonttutyttöjä

Olin jo reilu vuosi sitten katsellut Kaisa Wigmanin kirjasta tällaisen tontun ohjeen. Olin jopa hyvissä ajoin viime joulun jälkeen ostanut siihen UFF:ilta kaunista joulukangasta. Nyt oli siis aika kokeilla, mitenkä tontun ompelu onnistuisi. 

Ohjeessa tontun vartalo oli vino, mutta tein omistani suoria.  Tein ensin koekappaleen ja sitä sitten vähän muokaten tein muutaman lisää lahjoiksi lähipiirille. Lisäsin ohjeeseen hiukset, jotka letitin yhdessä isomman neitosen kanssa kahdelle letille. Kaulaan neuloin vielä huivit, ettei pakkanen pääse puraisemaan näitä iloisia tonttuja. 

Toivottavasti tuovat tulevina jouluina iloa uusille isäntäperheilleen!

Sytykesipsejä

Siellä täällä netissä ja joulumyyjäisissä tuli vastaan tällaisia sytykesipsejä, joten niinpä päätin minäkin kokeilla niitä. Leikkasin iloisen värisistä serveteistä vanulapun mallisia ympyröitä samalla kun pelailtiin neitosten kanssa.

Sitten sulatin kattilassa steariiniä ja dippasin siihen vanulaput, joiden päälle olin asetellut servettiympyrän. Tässä vaiheessa huomasin, että valkoinen steariini oli parasta, mikäli halusi servettien värit pysyvän samanlaisena. Minulla oli myös punaisia ja vihreitä kynttilänjämiä, jotka käytin sitten samanvärisiin lappuihin. Mutta jos ei halua servetin kuvion vaihtavan väriä, niin kannattaa varata vain valkoisia kynttilänjämiä tai valkoista steariinia. 

Valmiit sytykesipsit pakkasin lahjoiksi esim. vanhoihin sipsitörppöihin. 

Huurukissoja joulupaketteihin

Olin kuullut, että kun Silica-laatuista kissanhiekkaa laittaa kangaspussiin (tai vaikka parittomaan sukkaan) ja pussin sitten auton etuikkunalle, niin se imee autosta itseensä kaiken kosteuden ja ehkäisee näin huurun syntymistä auton ikkunoihin. Esimerkiksi Eilen tein -blogissa oli näistä taannoin (öh, vuonna 2009...) ja ompeleva ystäväni kehui, että tämä oikeasti toimii!

Juuri ennen joulua kävin sitten ostamassa pussin tällaista valkoista silica-kissanhiekkaa ja ompelin tuttaville ja sukulaisille kissan mallisia huurusyöppöjä. 

Ensin tein kissoja kirjavista kankaista ja ompelin välitikkauksia kaulan kohdalle, mutta ajattelin niiden olevan parempia ilman niitä. Tein sitten vielä kasan harmaita kissoja, joihin lisäsin hännät siinä vaiheessa, kun ompelin kääntöaukon kiinni.

Nuo harmaasta kankaasta ommellut ovat omia suosikkejani.  Ja käyvät ihmisille, jotka eivät halua kirjavia kissoja autoonsa.  Nopsia olivat tehdä, kun en alkanut väkertämään niille sen enempää naamoja tai viiksiä. 

Pakettiin laittaessani sidoin niiden kaulaan vielä lapun, jossa kerrottiin mikä tämä kissa on miehiään ja mitä sillä tehdään. Ja ohjeen, että jos kosteudenimukyky lakkaa, niin kissan voi laittaa uuniin tai saunaan kuivumaan ja sen jälkeen tehon pitäisi palautua. Saapi nähdä, toimivatko!

Uimareille

Ompelin vanhemmilleni tällaiset uikkaripussit joululahjoiksi kerniliinasta, joka on jäänyt vähälle käytölle, siitä kun pitää aina ihan hinkkaamalla hinkata kaikki lika pois.  Äitini käytti sitä juuri tyttöjen kanssa leivonta-alustana ja olin juuri sopivasti pessyt sen. 

Näihin voivat pakata märät uikkarit uimisen päätteeksi. Pusseihin ostin vielä Ruohonjuuresta alumiinittomat deodorantit ja gluteenittomat välipalapatukat :-). Terveyttä tulevaan vuoteen!

Ystävän äidin muistoksi

Hyvän ystäväni äiti menehtyi tänä syksynä. Muistan ystäväni joskus kertoneen, että äitinsä oli neulonut hänelle perhoslapaset hänen ollessaan nuori.  Niinpä ajattelin, että neulon ystävälleni perhoslapaset joululahjaksi äitinsä muistoa kunnioittaen. Taustavärin lanka on kesän alussa raparperin lehdillä värjätty.

Näiden kanssa oli vähän huonoa onnea matkassa: vasta kolmas malli oli sellainen, josta pidin.  Mitkään nopeat neulottavat nämä eivät olleet, sillä näissä oli aika paljon pitkiä langanjuoksuja, jotka piti sitoa.  Tein niin, että merkkasin kaavioon sitomispaikat ja sidoin langanjuoksut aina vasta seuraavalla kierroksella merkin mukaisella paikalla. 

Kämmenpuolelle tein ruutukuviota:

Pakkasin lapaset kauniisti ja toivon niiden tuovan saajalleen lämmintä mieltä.

Malli: Pinterestistä löytynyt

Lanka: Dropsin baby merinoa (100 % merino, 50 g / 175 m.)

Keltainen on raparperin lehdillä värjättyä.

Puikot: 2,5 mm 

Punajuurikukkia

Nämäkin valmistuivat jokin aika sitten. Suunnittelin näitä vasta tehdessä ja nyt kun katsoo valmiita sukkia, niin vähän olisi voinut olla väliä resorin ja ylimpien köynnösten välillä. Ja vieläkin oon vähän epävarma, että mitä teen tuon silmukkamäärän kanssa. Nyt päätin kaventaa ylimääräisiä silmukoita pois ennen kantapäätä ja sitten vielä ennen jalkapöydän suoraa osuutta.

Jalkoihin istuvat minusta hyvin, vaikka pöydällä ollessaan näyttävät vähän hassuilta. Ja noita sinisiä kukkia mietin myös, että laitanko vaiko enkö... No, siinä ne nyt on. 

Kaikki värikkäät langat on itse kasvivärjättyjä, hauskaa nyt käyttää niitä joululahjoissa!

Malli: Oma perussukka

Lanka: Musta: 4-säikeinen Opal (75 % villa + 25 % polyamidi. 100 g / 420 m, menekki 65 g)

Vihreä: koivun lehdillä ja lupiinin kukilla värjätty Dropsin Baby Merino
Pinkki: Punajuurilla värjätty Dropsin Baby Merino

Sininen: Luomumustapavuilla värjätty Dropsin Fabel

Puikot: 2,5 mm

Läppälapasia lapsille

Minulla on itselläni ihanat kynsikkäät, joissa sormet saa läpän alle lämpimään. Neitoset ovat himoinneet iselleen sellaisia jo pitkään ja nyt oli sopiva rako tehdä sellaiset molemmille. 

Nämä isomman neitokaisen läppälapaset ovat paksumpaa lankaa. Ylemmässä kuvassa läpät on kiinni ja alemmassa auki. 

Ja tässä vielä kuva takaa.  Näissä isommissa aloitin tuon läpän ehkä liian korkealta. Se voisi alkaa ihan peukun yläpuolelta. Tein siis ensin peruskämmekkäät ja sitten noukin kämmenselän puolelta silmukat ja loin kämmenpuolelle uudet silmukat. Näillä neuloin sitten tuon hupun. 

Malli: Oma sovellus
Puikot: 3 mm

Lanka: Austerman Step 6 Irish Rainbow colours.
(75 % villaa + 25 % polyamidia. 150 g / 375 m)

Alemmassa kuvassa pienemmän neidon läppälapaset, jotka tein ensin ja jotka ovat tässä olleet jo käytössäkin. Tyttö olisi halunnut ensimmäisen lapasen kouluun jo ennen kun toinen valmistuikaan :-)

Alla kuva edestä päin läppä auki.

Ja vielä kuva takaa. 

Malli: Oma sovellus.

Puikot: 2,5 mm

Lanka: Austermann Step aloe veralla ja jojobaöljyllä 

(75 % villaa + 25 % polyamidia. 100 g / 420 m)

Pyryt juhlakalulle

Kaverini täyttää loppuvuonna vuosia ja on ainakin joskus ollut innokas lintuharrastaja. Niinpä tein hänelle lahjaksi nämä Niina Laitisen Pyryt. Käytin näihin lupiinilla väärjäämääni Socki-lankaa, joka oli muuttunut turkoosista vihreäksi!  Perin outoa, mutta Facebookin väräysryhmässä kun tätä ihmettelin, niin samoin oli käynyt muillekin. Mutta eipä se minua haittaa, hyvä on tuo vihreäkin väri.  

Ensin luulin langan olevan yhtä ohuempaa, mutta ei ollutkaan (olin sotkenut vyötteet), mutta sen vuoksi tein nämä isommilla silmukkaluvuilla. Ihan ok kokoiset ovat, mutta seuraavan kerran voisin tehdä nämä pienemmillä silmukkamäärillä, jos teen nämä vielä näin paksusta langasta. 

Nämä olivat kyllä super nopeat neuloa, en kyllä muista milloin olisin viimeksi neulonut sukkia paksusta langasta. Yhden sukan neuloi helposti parissa päivässä. Ja aika tarkkaan meni tuo vihreä lanka, vain nuo lyhyet pätkät jäi jäljelle! Ja ensi kerran voisin vähän muokata tuota kuviota, ottaa tuosta linnun jalkojen juuresta noita joitain vihreitä täpliä pois, se voisi väähän selventää tuota alareunaa. 

Malli: Pyryt (Niina Laitinen)

Lanka: Vihreä: Lupiinilla itse värjätty Adlibriksen Socki

Valkoinen: Dropsin Merino Extra Fine

Puikot: 3,5 mm (muistaakseni)

Muutama trikoopipo

Tein tuosta Iloisen Kettuliinin Kotimetsä-joustocollegesta itselleni mekon (siitä tuonnempana) ja kangasta jäi tietty vähän yli. Muistelin, että otin jostain talteen trikoopipon kaavan ja kokeilin tehdä jämäkankaasta pipon. Ja hyvhän siitä tuli!  Kaivoin kaapista myös paria muuta ylijäämätrikoota ja tein yhteensä kuusi pipoa. Kovassa käytössä ovat jo olleet. Osa jäi oman perheen käyttöön, osa laitettiin lahjalaatikkoon. 

Kotimetsäkankaasta tuli minusta tosi kivoja pipoja! Tyttö otti itselleen tuon, johon halusi eteen karhun. 

Pipo istuu minusta hyvin päähän. Yhden Kotimetsäpipon jätin itselleni ja kolmas on lahjajemmassa. 

Tuosta peurakankaasta tein joskus tytölle leggarit (en ole tainnut koskaan laittaa niitä tänne blogiin) ja sitäkin kangasta oli jäänyt. Nyt tyttö sai siitä pipon ja toinen annetaan pienemmän tytön kaverille lahjaksi.  Samoin tuota Paapiin neulova Siiri -kangasta oli jäänyt, kun tein siit itselleni leggarit. Sen pipon jätin itselleni. 

Kivaa on peurakangas myös pipona!

Sen verran kivaa ja helppoa oli näiden ompelu, että tuskin jäivät viimeisiksi :-)

Retrohtavat kukkasukat

Kaapissa on majaillut jo muutaman vuoden 100 g kerä ruskeaa Regiaa ja ajattelin, että siitäpä tulisi hyvät synttärilahjasukat eräälle sukulaiselle yhdistettynä kirjoneulevarsiin. Aloin ensin neuloa Sydämeni laulu -sukkia (kuvioväreinä sininen ja vihreä), mutta niissä meni lankadominanssi metsään ja muutenkin kuvio ei oikein sopinut minun käsialalleni tai sitten valitsemiini väreihin... Ehkä yritän sitä joskus myöhemmin. 

No, sitten kaivelin ohjevarastoista nämä kukat. Väreiksi valikoituivat kasvivärjätyistä langoista kaksi punajuurella värjättyä vaaleanpunaista kerää sekä keltasipulinkuorilla ja kurkumalla värjätyt keltaiset kerät. Ensin neuloin kukkien alapuolelle ohjeissa olleet varret ja lehdet, mutta en tykännyt niistä, joten purin ne pois.

Sitä lankadominanssia tutkiessani löysin Youtubesta hyvän ohjeen, kuinka voi sitoa pitkät langanjuoksut. Aiemmin olen tehnyt sitä neuloessa niin, että olen ottanut lankaa eri puolilta sitä toista lankaa. Nyt sitten aloin miettiä, että sotkeentuuko se lankadominanssi siinä touhuissa?  Löysinkin tosi kätevän oloisen ohjeen, jossa pitkät langanjuoksut sidotaan vasta seuraavalla kierroksella nostamalla aiemman kierroksen langanjuoksu vasemmalle puikolle ja neulomalla se seuraavaksi vuorossa olevan silmukan kanssa yhteen. Tätä käytin näissä sukissa ja oli kyllä kätevää! Tekniikka on neuvottu tässä Teeteen videossa 3.56 min. kohdalla. Tuota langanohjaintakin kokeilin näissä sukissa nyt ekaa kertaa, mutta en tykännyt siitä. Jotenkin kadotin tuntuman, kun sohin sitä muovia puikonkärjellä.

Sukkiin oli tullut virhe, huomasin sen vasta höyryttämisen jälkeen. Olin nimittäin neulonut yhden kierroksen kahteen kertaan, joten yksien keltaisten kukkien terälehdet oli pidemmät kuin muut terälehdet... No, mustaa kangastussia päälle, uusi höyrytys ja nyt vain toivon, että tussin jälki pysyy :-). Näiden sukkien kanssa tuli siis purettua aikalailla, mutta valmistuivat sitten vihdoin viimein.

Aika tikutusta kyllä oli 72 silmukalla, pakko oli tehdä kärkiosa 2,25 mm puikoilla, ettei sukista olisi tullut liian isot. Ensi kerran voisin ehkä kaventaa ylimääräiset pois ennen kantapäätä? 

Malli: Kuvio jostain Pinterestin syövereistä,
muuten oma perussukka nilkan resorilla lisättynä 

Puikot: Muualla 2,25 mm paitsi kirjoneuleessa 2,5 mm (muistaakseni...)

Lanka: Ruskea Regiaa (menekki 75 g)

Värikkäät kasvivärjättyä baby merinoa

Vielä yhdet raitasukat...

Nämä jäivät silloin synttäreiden aikaan kesken, mutta nyt tein ne loppuun. Lähetin ne yhdelle kaverille synttärilahjaksi.  Huomasin vain tiedostoistani, että olen tehnyt samaiselle tyypille aiemmin jo kahdet ohuet raitasukat. No, toiset onneksi varrettomina.  Mutta jospa seuraavan kerran keksikin jotain muuta :-).

Hauskaahan tämä on kuin mikä, tekisi jo mieli laittaa seuraavat raitasukat puikoille, mutta nyt täytyy keskittyä loppuvuoden synttäri- ja joululahjoihin :-).

Malli: Oma perussukka varresta varteen

Lanka: Punainen regia, monivärinen Fabel ja valkoinen Fabel

Puikot: Resori 2,25 mm, muualla 2,5 mm 

Muutama Rikke hat

En ole ikinä tykännyt ainaoikeasta, mutta tähän malliin se kuului, joten en nyt poikkeuksellisesti lähtenyt sitä muuttamaan. Näitä Rikke hat -pipoja on ollut paljon blogeissa jo vuosia sitten, mutta vasta nyt päätin minäkin kokeilla sitä.

Niin ja näissä kokeilin ensimmäistä kertaa sellaista joustavaa silmukoiden luomista ja sehän olikin tosi kätsy!  Mun vanhalla tavalla kun tulee tosi kireä ja joustamaton aloitus. Olen sen jälkeen käyttänyt sitä muissakin töissä. Ainoa huono puoli siinä on, että ensimmäinen kerros näyttää nurjalta. Mutta muuten aijon siis jatkossakin käyttää sitä! Jee, olipa hauska välillä opetella jotain uutta :-)

Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun sain kaverilta neljä kerää Dropsin Kid Silk -lankaa ja ajattelin, että siitähän tulisi hyvä Rikke hat, kun yhdistäisi sitä baby merinoon!  Niinpä tein sitten hänelle sellaisen lahjaksi ja samalla pari muuta. Tein nämä tasona, kun oli sillä tavalla paljon joutuisampaa. Ja kyllä olivatkin nopsia tehdä, kunhan vain posotti oikeaa ees-taas...  Neuloin näitä mm. yhdessä konferenssissa ja autossa. Lopuksi siis neuloin taakse sauman ja tein päälle tupsun.  

Ensimmäisestä tuli minusta vähän turhan lörppö, joten seuraavissa en vaihtanut ekan 15 nurjan kerroksen jälkeen isompiin puikkohin, vaan tein koko pipon samoilla 3,0 mm puikoilla. 

Lanka: Dropsin baby merino (100 % merino, 50 g / 175 m) ja 

Dropsin Kid silk (75 % mohair ja 25 % silkki. 25 g / 200 m)

Puikot: 3,0 mm ja 3,5 mm

Silmukoita: 104, kerroksia 33 ennen päälakikavennuksia

Lanka: Dropsin baby merino (100 % merino, 50 g / 175 m) ja 

Dropsin Kid silk (75 % mohair ja 25 % silkki. 25 g / 200 m)

Puikot: 3,0 mm  

Silmukoita: 104, kerroksia 33 ennen päälakikavennuksia

Lanka: Noro Silk Garden lite 

(45 % silkki, 45 % kid mohair ja 10 % villa. 50 g / 125 m)

Puikot: 3,0 mm

Silmukoita 104, 25 nurjaa kerrosta ennen kärkikavennuksia

Lanka: Dropsin baby merino 

(100 % merino, 50 g / 175 m) ja 

Dropsin Kid silk (75 % mohair ja 25 % silkki. 25 g / 200 m)

Puikot: 3,0 mm

Silmukoita: 104, nurjia kerroksisa 32 ennen päälakikavennuksia

Lanka: Dropsin Merino Extra fine (100 % merino. 50 g / 105 m)
Puikot: 3,0 mm 

Silmukoita: 104, 32 nurjaa kerrosta ennen päälakikavennuksia

Lanka: Tuntematonta lahjaksi saatua pörrölankaa yhdistettynä
vihreään baby merinoon ja siniseen Fabeliin

Puikot: 3,0 mm

Silmukoita: 96, nurjia kerroksia 28 ennen päälakikavennuksia