lauantai 31. joulukuuta 2016

Kasvivärjäys - kurkuman vuoro


Seuraavaksi kokeilin lankojen värjäämistä kurkumalla.  Ensin puretin langat etikalla:


Sitten keitin kurkumaa tunnin verran.


Sen jälkeen vyyhti tunniksi 80 asteiseen kurkumaliemeen ja huuhtelu.  Langasta tuli tosi kirkkaan keltaista! Kuva haalistaa taas värejä eli oikeasti tuo tummempi keltainen on paljon kirkkaampaa.

  Taas laitoin toisen vyyhdin jälkiväriin ja siitäkin tuli noin vartissa ihanan keltaista, sellaista kanarialinnun keltaista.  Jee, tämä oli hauskaa! (On vaan tosi harmi, kun värit eivät toistu tässä oikein...)




Kasvivärjäystä punajuurella



Löysin netistä yhden ohjeen, jossa langan värjäykseen oli käytetty punajuuria.  Sitä siis kokeilemaan!  Ensin punajuuret kuorittiin, pilkottiin ja kypsennettiin uunissa. 


Sitten ne soseutetiin ja soseeseen lisättiin etikkaa.  Tämä jätettiin sitten seisomaan viideksi päiväksi. Sitten sose sihdattiin pois. 


Seuraavaksi langat liemeen ja lämpötila nostettiin 80 asteeseen ja pidettiin siinä tunti.  Tämän jälkeen langat seisoivat liemessä vielä toiset viisi päivää. 


Mutta voi surku!  Lankojen huuhtelussa kaikki punainen sävy huuhtoutui pois ja jäljelle jäi pelkkä ruskea sävy!


Tällaisia niistä tuli. Pöh. 


No sitten laitoin jäähtyneeseen liemeen vielä kaksi uutta vyyhtiä ja annoin olla siinä jonkin aikaa, nyt en enää muista kauaa. Ehkä vain tunnin. Ja voi kiesus, siitähän tuli vaaleanpunaista!  Wau!


Eikä sävy kaikonnut huuhtelussa, vaan lanka jäi vaaleanpunaiseksi!  Jee! 


Myöhemmin kokeilin värjätä lankoja vielä punajuurten keitinliemessä ja siinä kävi samalla tavalla: kun pidin lankoja tunnin ajan 80 asteessa, niin langoista tuli ruskeita, mutta kun laitoin vyyhdin jälkiväriin, niin tuloksena oli vaaleanpunaista.  Hauskaa!

torstai 29. joulukuuta 2016

Räsymattokynttilöitä


Näin jossain ihanan idean, jossa vanhat kynttilän jämät oli sulatettu ihanaksi "räsymattokynttiläksi". Niinpä säästin viime talvena kaikki kynttilän jämät ja ryhdyin joulukuussa hommiin. Omista nurkista ei löytynyt käytöstä poistettua kattilaa, mutta somen kautta sellainen löytyi nopeasti. Ohjeessa oli käytetty sipsipurkkeja, joita ei meidän taloudessa yleensä osteta, joten olin haalinut niitä etukäteen työpaikalta. 

Ensin purkin pohjiin reijät naulalla. 


Sitten sulatettiin valkoisia kynttilöitä ja kastettiin sydänlanka siinä. Nyt en muista, mikä idea tällä oli, mutta jostain syystä tämä piti tehdä :-).  Ostamani sydänlanka on 3 mm paksuista, paketin mukaan se sopi tämän kokoiseen kynttilään. 


Sitten sydänlangat kovettumaan niin että ovat suunilleen suoria. 


Langat pohjien rei'istä läpi ja ilmastointiteipillä tiukasti kiinni niin, ettei kuuma steariini valu reiästä pihalle. 


Yläosasta sidoin ne grillitikkuihin, jotka teippasin paikoilleen, etteivät heilu. 


Sitten vain sulattelin kynttilöitä, aina yhtä väriä kerrallaan ja kaadoin sen muotteihin. Kirjasin paperille, mitä väriä olin milloinkin laittanut, että raidoituksesta tulisi mahdollisimman hyvä.


Vein purkit aina välillä ulos jäähtymään, jos halusin sulattaa piakkoin seuraavaa väriä. Muutamana päivänä näitä tehdessäni oli -15 astetta pakkasta, joten silloin odottelin vain tunnin ennen kun sulatin seuraavaa väriä.  Muutoin saatoin jättää ne pöydälle seuraavaa päivää odottamaan. 

Kun purkit olivat kutakuinkin täynnä, revin pahvin valmiiden kynttilöiden ympäriltä. 


Valmista! Nämä molemmat kynttilät annoin lahjaksi, mutta seuraavan kerran voisin säästää itselleni yhden. 

maanantai 19. joulukuuta 2016

Parit tuplalapaset



Tein parit tuplalapaset. Ensin oli tarkoitus laittaa molemmat pukin konttiin, mutta jätänkin nuo valkoiset itselleni. Lanka on  Röykkälän lammastilan lankaa ja se on kehrätty suomenlampaan villasta. Ostin Käsityökorttelista tämän langan syystä, että tuo tila on lapsuuden kotikunnastani. Siitä on mukava tehdä lahjoja paikkakunnalla vielä asuville :-)

Molemmat lapaset on neulottu kaksinkertaisesta langasta. Silmukoita on 4 x 8 ja kerroksia 23 ennen intilaista peukalokiilaa, jolle siirsin 4 silmukkaa.  Peukulla on sitten yhteensä 14 s ja 14 krs (vuoressa 13 krs). Peukun jälkeen neuloin mustiin 22 krs ja omiin valkoisiin 23 krs ennen nauhakavenuksia (vuoriin yhden kerroksen vähemmän). Peukun kavensin lopuksi neulomalla 2 o yht, kunnes jäljellä oli 4 silmukkaa, jotka päättelin.


Vuoret on neulottu Dropsin Big merinosta, jotta olisivat oikein paksut ja pehmeät. Tuo suomenlampaanvilla kun on aika karkeaa.  Kyllä oli muuten suomenlampaanvillan ja merinon neulomisella eroa kuin yöllä ja päivällä!  Vaikka onkin kiva tukea lähitilojen tuotantoa ja käyttää suomenlampaanvillaa, niin on se vaan nihkeää neulottavaa...  niin ihanaa oli päällilapasten jälkeen neuloa paksua merinoa!!!


Malli: Peruslapanen intilaisella peukalokiilalla
Lanka: Päällilapasissa Röykkälän tilan lankaa kaksinkertaisena
(100 % suomenlampaanvilla, 2-säikeinen)
Vuorilapasissa Dropsin Big merinoa
(100 % merinoa, 50 g / 75 m) Vajaa kerä per lapanen
Puikot: 4 mm / 15 cm cubiksit

Arkipitsisukat pukin konttiin


Näihin sukkiin sain idean Kardemumman talon Arkipitsisukat-sukista ja langan ostin Tampereen Kädentaitomessuilta marraskuussa. Varren yläreunaan siis vähän pitsiä ja rusetti, muuten ihan normisukat. Minusta nämä ovat tosi sievät. En ole oikein pitsisukkien ystävä, varsinkaan jos koko sukat ovat täynnä pitsiä. Mutta näissä sitä on juuri sopivasti! 

Tuon pitsikuvion otin yksistä toisista Kardemumman talo -blogin pitsisukista, jota olen kerran aikaisemminkin tehnyt yksiin ohuiden sukkien varsiin. Minulle nämä sukat ovat vähän isot, yritin tehdä sellaiset noin 42-kokoiset, sillä nämä tulevat isojalkaiselle läheiselle joululahjaksi.  

Aluksi loin 50 silmukkaa (tässä pitsimallissa silmukkamäärän täytyy olla viidellä jaollinen) ja neuloin 8 krs 3 o 2 n -joustinneuletta.  Sitten tein tuota pitsiä neljä mallikertaa ja sen jälkeen taas joustinneuletta 30 krs. Sitten jaoin silmukat niin, että taaimmaisilla puikoilla on 13 s ja etummaisilla 12 s. Kantalapussa on 13 krs ja jalkapöydässä 37 s ennen kärkikavennuksia. 


Kylläpä oli nopea neuloa välillä pieni työ paksuilla puikoilla!  Ajattelin, että voisin tehdä joulun jälkeen itselleni töihin tällaiset samanlaiset, mutta mustat. 

Tuo pitsi on siis tehty niin, että joka neljänellä kerroksella noiden oikeiden silmukoiden kohdalla neulotaan näin: langankierto, nosta 1 s neulomatta, neulo kaksi oikein yhteen, nosta neulomaton silmukka yli, langankierto. Helppo pitsi aloittelijoillekin.


Malli: Oma sovellus
Lanka: Alli (Lankava) 75 % villa, 25 % polyamidi.100 g / n. 200 m.
 Menekki yhteen pariin 130 g
Puikot: 3,5 mm

Kahvilla ja mustapavulla värjäystä


Värjäsin  tässä yhdellä viikolla kahvilla. Tein niin, että laitoin värjäyskattilassa olevaan valoverhokankaasta tehtyyn pussiin miehen käyttämiä kahvipapuja aina sitä mukaa, kun niitä kahvinkeittimestä sain ja samassa kattilassa oli yksi vamiiksi alunalla puretettu vyyhti. Joinain päivinä, kun ehdin, niin lämmitin värjäyslientä.


Pari päivää myöhemmin lisäsin liemeen toisen vyyhdin (molemmat ovat Dropsin valkoista tai luonnonvalkoista baby merinoa),  mutta ei niille kauheasti tullut sävyeroa. Sen lisäksi väri ai tarttunut lankohin ihan tasaisesti, kun en vissiin hämmennellyt niitä tarpeeksi. Se ei kyllä minua haittaakaan, sillä on ihan kiva, että vyyhdissä on erilaisia sävyjä. 

Olen kyllä nyt sekä näiden että marja-aronialankojen kanssa oppinut sen, että pitäisi pitää vielä isompi ero ajassa, jonka vyyhdit viettävät liemessä, jos haluaa niihin keskenään eri sävyjä. 


Tässä on alunalla valmiiksi puretettuja lankoja mustapapuliemessä.  Liotin papuja ensin yön yli kylmässä / haaleassa vedessä. Aamulla otin pavut pois ja keitin ne ruoaksi.  Kylmään liemeen pistin sitten yhden vyyhdin ja vein varastoon, jossa on noin + 6 astetta.  Seuraavana päivänä vein liemeen toisenkin vyyhdin. Molemmat vyyhdit olivat Dropsin baby merinoa, valkoista tai luonnonvalkoista. Sitä seuraavana päivänä otin molemmat vyyhdit liemestä pois. 


Vaikka liemi olikin aivan ruskeaa, niin kyllä vain langoista tuli kuitenkin sinisiä! Hassua! Tuo pidempään liemessä ollut on tummempaa ja vähemmän aikaa ollut tietty vaaleampaa.  Vaalea on tosi kaunis sävy, oikein heleän vaalean sinistä, sellaista lemmikin sinistä. Aika hyvin se toistuu tuossa kuvassa, mutta on ehkä vielä heleämpää luonnossa. Tämä mustapapuvärjäys oli kyllä helppoa ja hauskaa!

lauantai 26. marraskuuta 2016

Värikäs opossumihuivi


Päätin tehdä lopuista fingering-paksuisista Kauri-langoista huivin. Olisin halunnut ostaa sitä vielä lisää Vihreän Vyyhdin loppuunmyynnistä, mutta sitä ei enää siellä ollut. Pelkäsin jo, ettei koko lankaa saa enää Suomesta, mutta Vihreän Vyyhdin omistaja löysi onneksi puodille jatkajan, joten voipi olla, että Kauria saa Suomesta vielä  jatkossakin! Kaurihan on uusiseelantilainen lanka, jota on kahta vahvuutta ja siinä on merinoa, opossumia ja silkkiä. Opossumi on rottaeläin, jonka kuitu on onttoutensa vuoksi hyvin lämmintä. 


 Tämä huivi menee lahjaksi ihmiselle, joka on minusta jotenkin tämän huivin oloinen: reipas, räväkkä ja rohkea, aina valmis kaikkeen uuteen ja huolehtii läheisistään. Molemmista löytyy herkkyyttä, mutta myös voimaa. Malli on kahden siskoksen tekemä ja se on kunnianosoitus heidän edesmenneelle siskolleen. Mallissa oli alun perin käytetty vain kolmea väriä, jotka edustavat näitä kolmea sisarusta.


Kaurini eivät ihan riittäneet ohjeen mukaiseen huiviin, joten jouduin vähän soveltamaan... Mutta hyvä puoli on se, ettei lankaa jäänyt juuri ollenkaan.  Huivi on minusta valmiina mukavan mallinen, sillä siinä on reilusti kokoa, muttei liikaa, ja se on helppo kietoa kaulalle.  Alun jälkeen leveyttä tuli aika nopeasti lisää, joten loppuvaiheessa yhteen kerrokseen meni noin 10 minuuttia... Vaikka huivia oli ihan kiva tehdä, niin sen jälkeen oli ihan mukava siirtyä vähän pienempiin projekteihin.   


Jos muistiinpanoni ovat oikein, niin huivin tekemmiseen meni noin 16 tuntia (vähän kyllä tuntuu siltä, etten muistanut merkitä ihan kaikkia sessioita...) ja sitä neuloessa katselin ainakin kahdet uutiset, Vain Elämään (Anna Puun jakso), kolme jaksoa Talentia, kaksi jaksoa Downsiftaajia, yksi jakso Pako pimeydestä -sarjaa, sekä seuraavat elokuvat: Harry Potter ja Azkabanin vanki, Turisti ja Kätkijät. Niin ja neuloin tätä myös autossa ja palaverissa. 


(60 % merino, 30 % opossumi, 10 % silkki. 40 g / 153 m). Menekki n. 165 g
Puikot: 3,5 mm pyöröt

lauantai 19. marraskuuta 2016

Värjäyskokeiluja

Pitkästä aikaa sain värjättyä vähän lankaa!  Meidän oli tarkoitus mennä ystävän kanssa lähikaupungin kansalaisopiston kasvivärjäyskurssille (olimme siellä myös muutama vuosi sitten), mutta harmiksemme sellaista ei tänä syksynä järjestetty!  Olisihan noita kursseja muualla päin Suomea, mutta emme nyt lähteneet minnekään kauaksi, vaan odottelemme että kurssi järjestetään taas joku syksy täällä kotipuolessa.


Ei siis auttanut muu kuin värjätä itsekseen.  Olin ostanut paikallisen lankakaupan loppuunmyynnistä tätä Dropsin Baby merinoa, joten sitä nyt sitten vain vyyhdille.  Otin värjäykseen nyt kaksi vitivalkoista ja kaksi luonnonvalkoista kerää.

Ensin siis lankojen puretus. Sain tältä ystävältä ison kattilan lainaan sekä myös alunaa, jota ystävä oli ostanut ison satsin. Sekoitin alunan ensin pieneen määrään vettä ja sitten sekoitin sen tuohon isoon vesikattilaan. Sitten vain valmiiksi kostuneet vyyhdit purettumaan.


Seuraavaksi nostin lämpötilan 80 (apuna käytin paistomittaria) ja annoin olla 80 asteessa tunnin. Jätin langat liemeen vielä yöksi ja huuhtelin ne vasta seuraavana päivänä.


Sitten marjaliemen keitto. Marjojen keittämiseen tarvitsin harsosta ison pussin.  Harsoa löytyi onneksi omasta kaapista, mutta saumurista oli langat lähteneet. En ole kovin hyvä saumurin langoituksen kanssa, mutta sain kuin sainkin langat rävellettyä paikoilleen ja pääsin ompelemaan.


Olin saanut tutulta luvan kerätä heidän pensasaidastaan marja-aroniaa ja keitin marjoja kolmisen tuntia.


Kun liemi oli valmis ja jäähtynyt seuraavaan päivään, lisäsin kaksi puretettua vyyhtiä väriliemeen ja nostin lämpötilan taas 80 asteeseen, jossa pidin sitä tunnin verran.  Sen jälkeen jätin langat liemeen vielä seuraavaan päivään.  Vai oliko sitä seuraavaan... siinä taisi olla yksi iltatyö välissä, joten voi olla että langat lilluivat liemessä parikin päivää.

Värjäsin samassa liemessä kaksi seuraavaakin vyyhtiä toiveena, että saisin niistä eri sävyistä lankaa, mutta niistä tuli ihan yhtä tummia.  Olisi ehkä pitänyt pitää niitä vähän vähemmän aikaa liemessä, nyt en muista kuinka kauan ne liemessä olivat.  Mutta niiden jälkeen kaadoin liemen jo pois, kun pelkäsin, että se alkaa jo käymään tai homehtumaan... Jälkeen päin vähän harmittaa, olisi ollut mukava kokeilla saada vielä vähän vaaleampia sävyjä.  Mutta ehkä siinä tuli jotain reissua ynnä muuta, joten ehkä se ei ollut edes mahdollista. 


Sen jälkeen huuhdoin langat hyvin ja vein ne ulos kuivumaan.  Alla olevassa kuvassa värit ovat ehkä vähän vaaleammat kuin mitä oikeasti, minusta ovat ehkä tummemmat.  Seuraavaksi aion kokeilla mustapavuilla värjäämistä, kun siihen taas olisi muutama päivä aikaa... 


Heppatytölle heppapussi



Isommalla neidolla ei ollut ollenkaan kännykkäpussia, joten tein sellaisen hänelle synttärilahjaksi. Varsinkin kesällä se on tarpeen, kun ei välttämättä ole takkia tms, jossa olisi taskua. 

Etupuolen päällikankaana käytin tyttösten vanhaa t-paitaa, jota en ollut hennonnut vuosia sitten heittää pois sen kivan heppakuvan vuoksi. Nyt sille oli käyttöä. Aiemmasta oppineena silitin sen takapuolelle ensin kovikekangasta, jonka jälkeen sitä oli huomattavasti paljon mukavampi ommella. 

Vuorena on samaista pinkkiä kuviokangasta, josta tein tuon olkanauhan ja vetoketjun vetimeen tein taas puuhelmistä koristeen, josta on hyvä avata ja sulkea vetskari. 

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

"Kultsi"


Jälkikasvu on kepparikansaa ja parin villasukkakepparin jälkeen oli kuulemma aika ommella suullinen keppari. Silloin voi nääs käyttää kuolaimellisia suitsia. Isompi neito valitsi Eurokankaasta mukavan karvaista kangasta (en ompele moisesta enää ikinä kepparia enkä mitään muutakaan...) ja suuhun vaaleanpunaista fleeceä. Ohjeen olin ottanut muutaman vuoden vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä.


Työ eteni verkkaisesti, työvaihe kerrallaan, mutta vihdoin se tuli valmiiksi. (Siis jo joskus kesällä, kuvaaminen vain on vähän kestänyt...) Nimeksi Onnikka-tallin uusi asukas sai Cool Dragon, neitokainen kun nimeää kaikki tallinsa kasvatit allekirjoittaneen kaapista löytyvien teelaatujen mukaan ja tämä Cool Dragon on Pärnusta ostettua maustettua valkoista teetä. Hepoa kutsutaan lempinimellä Kultsi.




Sinttu




Pienempi neito toivoi synttärilahjaksi uutta kepparia. Päätin tehdä sellaisen hänellekin itse. Tällä kertaa neuloin Dropsin Eskimosta itse ison sukan ja sille suun ja korvat. Reunuksen, joka myöhemmin tultaisiin liimaamaan keppiin, tein Dropsin vaaleanruskeasta Fabelista.

Lanka loppui kaksi kertaa kesken, sillä yhteensä tähän meni viisi (!) kerää Eskimoa eikä sekään riittänyt, vaan korvat tein lankakätköistä löytyneestä valkoisesta hahtuvasta. Myöhemmin huomasin, että langat olisi pitänyt päätellä aina sitä mukaa kun kerä vaihtui, koska keposen valmistuttua niihin ei enää päässyt käsiksi... No, täytyi vain toivoa, että ne huopuvat kiinni.



Sitten vain heponen pesukoneeseen ja peukut pystyyn, että lopputulos on hyvä! Ja ihan hyvähän siitä tuli, ainoastaan tuosta kantapäästä tuli tosi terävä... Seuraavan kerran voisin kokeilla, millainen tulisi jälkikäteen neulotusta kantapäästä.  Se voisi olla muodoltaan pyöreämpi. Ja jotenkin on aika massiivinen tuo alaleuka... Liekö sitten ruotsalaista syntyperää.  Silmät ja sieraimet ompelin huovasta.



Pään kuhmu oli sen verran häiritsevä, että saksin sen auki ja ompelin uudestaan kiinni.  Tässä vaiheessa täytin päätäkin vähän lisää, vanun työntäminen heppaan oli nimittäin vähän vaikeaa tuon pienen aukon kautta...



Tuo kalloleikkaus olisi ollut parempi tehdä pystysuuntaan, niin leikkaushaava olisi jäänyt paremmin harjan piiloon (harjan teki isosisko).  Mutta hyvin tuntuu heppa kulkevan pääleikkauksesta huolimatta. 



Isosisko lupasi tehdä uudelle heposelle myös suitset, mutta liimapistooli meni rikki ja vasta eilen saimme uuden tilalle.




Sinttu ja onnellinen omistaja :-)
(Kuva julkistettu asianomaisen luvalla.)


Ja vielä vähän silmukkamääriä:
Ruskeassa varressa 24 s ja 20 krs.
Kaulassa 56 s (lisätty silmukoita kahdella ensimmäisellä kierroksela) ja 50 krs
Kantapään jälkeen 35 kr ennen kavennuksia. Alapuikoille jätetty 10 s ja luotu saman verran sisäpuolelle lisää.  Yläpuolelle jäi 36 s ja niille luotu saman verran alapuolelle lisää. Alaleuassa nauhakavennukset, yläleuassa sädekvennukset. 

Lanka: Drops Eskimo (100 % villa, 50 g / 50 m) viisi kerää
+ lisäksi vähään valkoista hahtuvaa
Sisällä irtovanua
Puikot: 7 mm
Keppi: sahalla lyhennetty harjanvarsi