Villatakki vuorokaudessa

Jostain ihmeen syystä päätin tehdä kummitytölle joululahjaksi villatakin. Ohje on Novitan lehdestä ja näytti nätiltä. Kaupoista on minusta vaikea löytää täysvillaista takkia ja varsinkaan ohutta. Tämä tehtiin osista eli takakappale, hihat ja etukappaleet erikseen ja sitten yhdistettiin osat ja neulottiin lopuksi kaulus.  Laitoin tunteja ylös ihan mielenkiinnosta ja kun villatakki oli valmis, oli yhteenlaskun aika: sen neulomiseen oli mennyt yhteensä noin 25 tuntia.

 

Mikä on nyt fiilis...?  Jaa-a.  Ihan heti en moiseen ryhdy.  Ehkä noi pienet asusteet ja huivit on enemmän mun juttu.   Kyllä tuostakin ihan ok tuli, mutta osien yhdistäminen oli vaikea tehdä siististi ja napit ei oo ihan tasaisesti... 

 

Kuvassa takki on oman 6-vuotiaan neitokaisen päällä ja siksi vähän nafti.  Oikealle 2,5-vuotiaalle omistajalleen se on hiukan reilu, mutta sitä pystyy jo hyvin pitäämään.  Eli kokonsa puolesta onnistui hyvin, luulen että sitä voi pitää hyvässä lykyssä kolmekin vuotta.  Toivottavasti pysyy hyvänä, ainakin tuo lanka on minusta ollut kestävää ja laadukasta. 

 

Malli: Novitan

Lanka: Dropsin Baby Merino (100 % merinoa, 50 g / 175 m)

Puikot: 3 mm

Miehelle tuubi

Mies kulkee usein kaula paljaana.  Eikä uuden takin kanssa edes ole olemassa mitään siihen sopivaa huivia.  Nyt on!  Ohje on Lankakauppa Kerän ja lanka aivan satumaisen pehmeää Palomaa...  Jos vaan lanka olisi yhtään halvempaa, niin näitähän tikuttelisi ihan ilokseen, mutta saa nähdä, jääkö ainoaksi, ihan jokaiselle ei näitä ainakaan raaski neuloa.Yhteen tuubiin kun menee kolme vyyhtiä ja yksi vyyhti maksaa kympin. (Tiedä sitten, voisiko tähän löytyä esim. Dropsilta jotain vastaavaa mutta huokeampaa?) 

 

Mutta ihana on, toivottavasti ukkokin tykkää!  Ainakaan talouden pienempi neitokainen ei meinannut antaa tätä ollenkaan paketoitavaksi tässä taannoin, kun sai huivin kaulaansa sovitettavaksi.

 

Malli: Lankakauppa Kerän Yhden illan tuubihuivi

Lanka: Debbie Bliss: Paloma  (60 % babyalpakka + 40 % merinovillaa, 50 g / 65 m)

Puikot: 10 mm pyöröt

Huovutettuja tumppuja päällilapasiksi

Huovuttaminen on ollut minusta aina vähän pelottavaa.  Mitä jos ne huopuvat liikaa?  Tai ihan muodottomiksi?  No, Siwan tarjouksen (kolme kerää 5 eurolla) ja Novitan Joki-langan ihanien sävyjen vuoksi oli ihan pakko kokeilla. 

 

Ja hyvinhän ne onnistuivat! Ja olin iloinen, kun keksin laittaa nämä pakettiin henkilölle, jolla palelee usein näppejä, mutta jolle olen tehnyt vain ohuita lapasia.  Tässä siis niiden päälle paksut päällilapaset! Nyt luulisi tarkenevan.

 

 

 Vähän säädin silmukkakoon kanssa ensimmäisen parin jälkeen, sillä halusin tehdä vähän pidemmät varret ja hitusen paksummat peukut, jotta näiden alle mahtuu toiset, ohuemmat lapaset. Lopputulokseen olen kyllä varsin tyytyväinen!  Tässä alla kuva huovutetuista lapasista ja sitten parista, joka vasta odottaa huovuttamista.

 

 

Pesun ajaksi laitoin muovipussit lapasten ja peukkujen sisälle. Tässä kokeilin vähän eri systeemejä.  Välillä ompelin ompelulangalla pussit kiinni, välillä laitoin hakaneuloilla.  Molemmat onnistuivat ihan hyvin.  Sen huomasin, että pussit kannataa laittaa myös alalaidasta kiinni, muuten jäävät mytyksi sinne lapasen päähän saaden siitä liian leveän alaosaan verrattuna.  Huovutin lapaset noin tunnin lyhytohjelmassa parin pyyhkeen kanssa.

 

Lankaa on vielä neljä kerää, kun nuo neitokaisetkin haluaisivat tällaiset. Nuo keltakirjavat ovat lasten koolla tehdyt.  Se hyvä näissä on, että ne voi pesun jälkeen muotoilla saajalleen sopiviksi eli venyttää vähän isommiksi tai sitten pienemmiksi, miten milloinkin. Toivottavasti nämä kaikki ovat saajilleen sopivat! 

 

 

Malli: Novitan

Lanka: Joki (aikuisten koossa vajaa kerä per lapanen)

Puikot: 7 mm Knit pro

Handuset itselle

Tarvitsin seminaariin aivotonta neulontaa. Elikkä lanka ja puikot reppuun, kärkiosa valmiiksi bussissa ja avot: koko seminaari aikaa posottaa vain suoraa.  Kantapään tein kotona jälkikäteen.

 

Ensimmäisestä sukasta tuli varpaiden kohdalta vähän liian leveä, joten toisen kohdalla levensin kärkeä vähän hitaammin.  Voi olla, että tuota kantapäätä joudun muokkaamaan vähän seuraavaan sukkaprojektiin, mutta pikkuhiljaa on siis muotoutumassa omat silmukkamäärät tähän varpaasta varteen -sukkaan.  Jee!

 

 

Lanka- ja puikkoyhdistelmä oli kyllä tosi ihana ja neulominen oli yhtä nautintoa!  Tuskin maltan odottaa, että saan puikoille vaatehuoneessa odottavan, viimeisen vyyhdin Handua!

 

Aloitin itse asiassa näihin ensin sellaista yksinkertaista pitsiä toiseen reunaan, mutta ei se tässä raidallisessa langassa näyttänyt ollenkaan hyvältä. 

 

Aloitussilmukoita tein 8, sitten yhden kerroksen jälkeen lisääsin reunoihin silmukat joka kierroksella, kunnes silmukoita oli 6 / puikko.  Sen jälkeen lisäsin vain joka toinen kierros, kunnes silmukoita oli 10 / puikko.  Tein 48 krs ennen kantapäätä.  Kantapään jälkeen tein taas 48 krs ennen resoria, jonka tein *1 kiertäen oikein + 1 n*. Resoria tein 20 krs.

 

 

Malli: Varpaasta varteen

Lanka: Handun paksumpi sukkis, 75 % villaa ja 25 % polyamidia, 100 g / 280 g.

Menekki 100 g

Puikot: 3 mm 15 cm ruusupuiset (ihanat neuloa!!!)

Valkeutta talven keskelle

Tämä on ollut jo jonkin aikaa valmiina, mutta tuo kuvaaminen vain on tässä pimeydessä vähän haastavaa... 

 

Tein tämän aiemmin kaksivärisenä, mutta nyt halusin tehdä tämän kokovalkoisena.  Ehkä olisi pitänyt valita jokin muu malli, kun tässä on noita lisäyksiä kaikkialla tuossa sileässä osuudessa (siis muuallakin kuin reunoissa ja esim. keskellä) ja ne kyllä näkyvät siellä varsinkin näin yksiväressä yksilössä.  Raitojen lomassa eivät ehkä niin paljon näy.  Lanka oli sen sijaan hyvä valinta, huivi on ihanan pehmeä ihoa vasten. 

 

 

Käytin 4 mm puikkoja ohjeen 4,5 mm sijaan, kun tuntui että niillä tuli niin kauhean harvaa...  Ihan tarpeeksi väljää noillakin minusta tuli. 

 

Laskin, että yhteensä tikutin tätä noin 14 tuntia. Teknisesti tää on tosi helppo malli, kunhan posottaa menemään.

 

 

Malli: Meadow grass

Lanka: Drops BabyAlpaca silk (70 % alpakkaa, 30 % silkkiä, 50 g / 167 m. Menekki 133 g)

Puikot: 4 mm, 80 cm pyöröt

Unelmanpehmeä kiekko

 

Tämä oli kyllä varsin hauska malli!  Ja ihana lanka! Kerrassaan onnistunut neulomus siis ainakin omasta mielestäni.  Tämäkin lanka on Sanskin ja värinsä tämä on saanut verihelttaseitikkien lakeista.  Kuvissa se ei ehkä näy, mutta väri on ihanasti sellaista semisolidia eli värisävy ei ole täysin tasainen, vaan ihanan vivahteikas.  Ja tämä lanka on kyllä ihanan pehmeää.  Tämän kun kietoo kaulaansa, niin ei palele eikä kutita!

 

 

Ohjeen löysin jo jokin aika sitten Ravelrystä, mutta vasta nyt oli olemassa siihen täydellisesti mätsäävää lankaa ja ihminen, kenelle ajattelen tämän käyvän täydellisesti! Huivi on lämmin, mutta sen verran pieni, että se mahtuu hyvin takin alle.  Toisaalta sen voi laittaa myös harteille, mutta luulen, että sillä tavoin ei huivin saaja sitä tule pitämään.  

 

Malli oli hauska neuloa ja se edistyi nopeasti (laskujeni mukaan huiviin meni yhteensä noin 15 tuntia).  Pitsiosuudessa on vain kahdenlaisia rivejä ja mallikerta on sen verran lyhyt, että sen oppi helposti.  Suosittelen!

 

Ja tätä lankaa aijon ehdottomasti tilata tai ostaa lisää.  Toivon Sanskin tulevan joskus näille seuduille myyjäisiin tai messuille, että pääsen hypistelemään lankoja ja ihastelemaan värisävyjä luonnossa. 

 

 

Lanka: Sanskin 100 % merino 50 g / 235 m (menekki 96 g)

Malli: Kiekko (Ravelrystä, maksullinen)

Puikot: 4 mm  

Aroniakuura

 

Sanooko Sanski & Rukki ja Rautapata teille jotain?  Minä törmäsin siihen ensimmäistä kertaa tänä syksynä.  Sanski kehrää koirankarvalankaa ja myy mm. luonnonvärjättyjä lankoja sekä värjäystarvikkeita. Luonnonvärjättyä suomenlampaan villaa näkyy paljonkin, mutta en muista ennen nähneeni missään luonnonvärjättyä merinoa.  Tilasin sitä jokin aika sitten kahteen huiviin (molempiin kaksi 50 g vyyhtiä), joista tässä ensimmäinen. Tämä lanka on värjätty marja-aronialla ja sävy tumman violetti. Lankalaatu on merinoksi varsin erikoista: todella tiukkakierteistä (soveltuu kuulemma sukkiinkin) ja melkein narumaista. Valmis tuote on kuitenkin ihanan pehmeä. 

 

 

Malli on Kuura, mutta lanka ei riittänyt enää viimeiseen pitsikerrokseen.  Minusta reuna on hyvä noinkin, mutta olisihan huivista tullut tietty isompi jos lankaa olisi ollut enemmän.  Kuvat eivät tähän vuodenaikaan ole kovin häävejä, mutta tässä nyt jotain. 

 

 

Lanka: Sanskin 100 % italialainen merinolanka, 50 g / 235 m (menekki 100 g)

Malli: Kuura

Puikot: 4,5 mm

Äh ja voih

Toinen yritys.  Nyt tein tämän Fireflies rising - huivin uudestaan, mutta ohuemmasta langasta. Neulominen tapahtui pääosin Prahan-matkalla bussissa ja lentokoneessa, loput kotona telkkarin ääressä. Tein tämän jouluksi yhdelle tyypille, mutta en sittenkään tiedä onko tämä sille hyvä, vai kenties liian pieni tai väärän värinen tai kutittaako tämä? Äh.

 

 

Ja kuvauskin oli hankalaa, kun on niin pimeää.

 

 

Malli: Fireflies rising (Ravelrystä, maksullinen)

Lanka: Drops: Alpaca (100 % alpakka, 50 g / 167 m, menekki 108 g)

Puikot: 3,5 mm

Opossumin lämpöä ystävälle

 

 

Nämä opossumilapaset menevät pukin matkassa ystävälle aluslapasiksi.  Tästä merino-opossumisilkkilangasta kerroin tarkemmin tässä aiemmassa postauksestani, joten ei siitä sen enempää.  Tuon pintaneuleen löysin joskus netistä, linkki sinne löytyy tästä. On minusta hyvä vaihtoehto, jos tekee jotain yksiväristä. 

Löysin kerran yhden ohjeen, jossa on tuon tyyppistä kuviota, mutta se oli moniväärinen.  Meinaan kokeilla sitä joskus, kunhan joudan.  Se näytti tosi  kivalta ja siihen saa hyvin käytettyä kaikenlaisia kirjavia lankoja.  Siinä nuo kuviot oli tehty värillisellä ja pohja yksivärisellä langalla. Mutta palataan siihen tuonnempana :-).  Tämä kuvio on tosi simppeli tehdä eli jospa sekään ei olisi niin kauhean vaikea, vaikka ohje näyttikin nopeasti silmäiltynä monimutkikkaalta.

 

 

Lanka ei ihan riittänyt kahteen lapaseen, joten jouduin käyttämään jälkimmäisen lapasen resorissa, sormenpäissä ja peukalossa Dropsin alpakkaa...

 

Lanka: Kauri (60 % merinoa, 30 % opossumia ja 10 % silkkiä. 40 g / 153 m)

Puikot: 3 mm

Syksyn ensimmäiset siilit

Isomman neitokaisen siililapaset olivat käyneet pieniksi, joten uudet oli saatava.  Kaivelin lankavarastojani ja etsin jotain paksua lankaa, jotta siilit soveltuisivat hyvin yksinään käytettäviksi tai sitten päällilapasiksi niin että alle mahtuu jotkut ohuet aluslapaset.  Tällaiset niistä sitten tuli. Veitikoiden nimet ovat kuulemma Hans ja Hemmo.

Kuvassa ei näy, mutta yhdestä kerästä ei ihan tullut kahta lapasta. Toisen lapasen peukun neuloin siksi mustasta gotlanninlampaanvillasta. Samasta langasta on myös siilien nenät (vaihdoin langan mustaksi, kun silmukoita oli puikolla yht 12) ja silmät.

Lanka: Drops Andes (65 % villa, 35 % alpakkaa.  100 g / 96 m)

Puikot: 5 mm

Opossumilangasta sydänlapaset

 

Lanka: Kauri (60 % merino, 30 % oposumi, 10 % silkki. 40 g / 153 m)

Puikot: 3 mm 

Ostin talvilomalla Helsingistä Vihreä Vyyhti -lankakaupasta kolme eri väristä kerää ihanaa uusseelantilaista Kauri-lankaa, jossa on merinoa, opossumia ja silkkiä.  Ajattelin että teen siitä tänä talvena aluslapasia.  Nämä ovat aluslapasiksi isommalle neitokaiselle.

Opossumin karva on kuulemma onttoa aivan kuten poron karva, ja siksi erityisen lämmintä.  Eläin on kuulemma aikoinaan viety Uuteen Seelantiin, jossa se kaikkiruokaisena on lisääntynyt vähän liiankin kanssa varsinkin, kun eläimillä ei siellä ole luonnollisia vihollisia. Uusseelantilaiset ovat kuulemma iloisia jokaisesta, joka ostaa opossumilankaa, niin saavat sentään jotain hyötyä tuosta villisti lisääntyvästä elikosta.

Rottaa muistuttavalla opossumilla on kuulemma sellainen hauska tapa, että se esittää vaaran uhatessa kuollutta tarpeen tullen vaikka useamman tunnin ajan ja erittää vielä kalman hajua ympärilleen temppua tehostaakseen.

Lanka on todella pehmeää ja ihanaa neuloa.  Sen saa käsillä helposti katki eli kovaan kulutukseen se ei sovellu.  Kirjoin lapasten selkämykseen sydämet, niin tyttö tietää kumpaan käteen lapaset tulevat.

 

Tupsullinen palmikkopipa

 

Tästä tuli muun uus lempparipipo!  Sen verran piti joululahjaneulomisista ja tyttöjen lapasten neulomiesta pitää taukoa, että tein tämän välillä.  Vielä kun ehtisi tekemään settiin sopivat harmaat palmikkolapaset, mutta ne pääsenevät puikoille vasta tammikuussa. 

Tykkään tästä mallista kovin.  Aiemmin olen tehnyt tämän isommalle neitokaiselle turkoosina ja vihreänä, mutta taisin tehdä ne ennen tätä blogia, koska niistä ei ole täällä kuvaa.  Silloin pienensin ohjetta hiukan, tämän tein ihan ohjeen mukaan. 

 

Langat löytyivät onneksi omasta varastosta, myös tuo tupsulanka, joka on Dropsin Karismaa ja juuri sen väristä kuin mielessäni olin ajatellut!

 

Niin ja ohje on siis Dropsin Blue Cup.

 

 

Neitokaiset suostuivat ottamaan kuvat samalla kun keräsin aroniaa omena-aroniamehua varten. (Ensimmäisellä meni hermot ja palasi sohvalle kirjansa pariin, toinen jaksoi onneksi paremmin.)

 

Malli: Dropsin "Blue cup"

Lanka: Dropsin Merino Extra Fine (100 % merinoa, 50 g / 105 m)

Puikot: 2,5 ja 4 mm / 80 cm Knit Pron pyöröt

Pitsimyssy silkkimerinosta

Löysin kirpparilta kivan, villakankaisen syystakin ja sen kanssa sopi hyvin Sokkarin alelaarista  viime keväänä löytyneet, syklaamin väriset nahkasormikkaat.  Mutta mistä sopiva hattu?  Kaapista ei löytynyt, joten lankakauppaan mars. Malliksi valikoitui Dropsin pitsinen myssy (jolla ei ole nimeä) ja langaksi BC Garnin Silkbloom Fino. Muistin vasta myöhemmin, että olin tosi pettynyt aiempaan BC Garnin lankaan, kun siitä tehty myssy nyppyyntyi aika nopeasti. Tosin vaihtoehtoja ei olisi kauheasti ollut, sillä halusin juuri sormikkaiden väristä lankaa merinosta / silkistä. Tuo lanka oli puolet ohuempaa, joten sitä piti sitten ostaa kolme kerää. Itse asiassa sitä tuli ostettua liikaakin, joka vähän harmitti, kallista kun oli (kolme kerää maksoi yhteensä yli 30 e!!!). No, täytyy keksiä kolmannesta kerästä joskus jotain kivaa. 

 

 

Ohje näytti minusta kuvassa tosi kauniilta, mutta en tiedä mistä johtui, että myssystä tuli ihan lörppö eiväktä nuo väliraidat näy niin hyvin kuin mallikuvassa.  Sen sijaan alareuna näyttää olevan pelkkää pitsiä.  En ole siis lopputulokseen kovinkaan tyytyväinen.  Mietin jo, että purkaisin koko tekeleen, mutta katsotaan nyt.  Harmittaa, kun tuli niin kalliiksikin.  En tiedä, mikä meni vikaan, kun tuo ohjeen kuvassa oleva myssy on minusta niin ihana.  Jouduin laittamaan omaan myssyyni kuminauhan reunaan, jotta pysyy päässä.  Että sellaista. 

 

 

Malli: Drops 115-12

Lanka: BC Garn Silkbloom Fino (45 % silkkiä 55 % merinoa 50 g / 200 m)

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Neitoselle talveksi

 

Isomman neitokaisen lapaset ovat käyneet pieniksi, joten neulontalistalla on kahdet päällilapaset ja kahdet sisälapaset.  Tässä niistä ensimmäiset: lovikkalapaset.  Ekassa lapasessa käytin eri keristä jämiä ja ovat siksi varresta vähän paksummat.  Sitten siirryin käyttämään yhtä kerää, jossa lanka on valmiiksi nelinkertaiasta, siitä oli sitten helppo neuloa.

 

Neulontakokemus ei ollut kovin kummoinen.  Merinon ja silkin jälkeen hahtuva tuntui tosi karhealta ja paksut puikot kömpelöiltä. No, ainakin olivat nopeat tehdä.

 

Muokkasin ohjetta 9-vuotiaan lapsen käteen sopivaksi:

- Loin 22 s

- 1. krs oikein, 2. nurin, 3. oikein, 4. nurin, sitten 8 oikein, 1 nurin ja 12 oikein.

- Peukulle jätetään 5 s.

- Neulotaan vielä 18 krs ennen kärkikavennuksia

- Peukulla yht. 12 s ja 11 krs ennnen kavennuksia.

Malli: Jämsään huopatehtaan loivkkaohje, lapselle muokattu

Lanka: 4-kertaiasta hahtuvaa

Puikot: 5 mm

Tyttärille lelukassit

 

Löysin kahdenlaista villakoirakangasta Viljamin puodista googlaamalla "villakoira + kangas" ja päätin tehdä kankaasta tyttärille lelukassit.  Niihin voivat pakata lelunsa, kun menevät kavereiden luo leikkimään. 

 

 

Kassinsuun sisäpuolella on nauhakuja ja kiristyssysteemi, niin eivät lelut valu pitkin lattioita. 

 

 

 

Tällä hetkellä kassit ovat vielä piilossa yläkaapissa ja odottavat neitosten tulevia syntymäpäiviä.

Syksyiset sukat äidille

 

 

Pöh. Tuntui jotenkin siltä, ettei se äidille tekemäni alpakkahuivi olekaan hyvä hänelle.  Ehkäpä sittenkin ohuet villasukat? 

 

Handu oli Jyväskylän Käsityökorttelitapahtumassa käsinvärjättyine lankoineen ja olin mielessäni päättänyt ostaa häneltä sieltä lankaa, kun en koskaan raaski tilata Handun verkkokaupasta postikulujen vuoksi mitään.  Mukaan tarttuikin kolme ihanaa vyyhtiä.  Kaksi niistä on itselleni, mutta tästä langasta tuli jotenkin äitini mieleen.  Kaiken lisäksi hänen synttärinsä on syksyllä ja tämän vyyhdin värit, jos jotkut, ovat syksyiset.

 

Joten ei kun tekemään.  Halusin yrittää neuloa sukkia taas varpaista varteen, jotta lanka ei vain loppuisi kesken.  Loppujen lopuksi lankaa  itse asiassa jäi ylikin, sillä halusin tehdä perusvarret ilman lisäyksiä enkä uskaltanut tehdä niistä kamalan pitkät, jotteivat kiristä pohkeesta. 

 

Kantapää on tuottanut minulle aiemmin hankaluuksia.  Nyt päätin kokeilla jälkikäteen tehtävää kantapäätä.  Se olikin tosi helppo!  Siinä kantapään kohta neulotaan jämälangalla ja jatketaan vain eteen päin.  Kun varsi on valmis, jämälanka puretaan ja aukon kohdalle neulotaan kantapää.  Nerokasta! 

 

 

Loppusilmukat silmukoidaan, mikä ei ollutkaan sitten kovin helppoa, mutta onnistui kuitenkin  jotenkin.  Ehkä teen sen ensi kerran jotenkin toisin.  Ohjeet tällaiseen kantapäähän löytyy esim. Missä neuloimme kerran  -blogista, jossa sellainen on heidän joulukalenterisukassaan. 

 

 

Vähän nuo ovat valmiina eri malliset kuin perinteiset sukat, mutta istuvat mielestäni hyvin jalkaan. 

 

 

Lanka oli jälleen kerran vyyhdillä kauniimpaa.  Valmiit sukat ovat  nimittäin aika hurjan väriset...  No, ajatus oli kaunis (onpahan suomalaista, käsinvärjättyä lankaa) ja lämmin se on rumakin sukka.  Lopussa huomasin kaiken lisäksi, että toinen sukka on 10 krs lyhyempi kuin toinen. No, ei kun purkamaan päättelyä ja neulomaan vielä puuttuvat 10 krs.  Ei siis ihan mennyt putkeen tämänvuotinen synttärilahja äidille... Joskus näin.

 

 

Malli: Varpaista varteen, ohjeet eri lähteistä

Lanka: Handun sukkalanka (75 % villa / 25 % polyamidi, 100 g / 420 m)

Puikot: 2,25 mm

Simppeli palmikkopipo

 

Tää on kyllä ihan yks mun lempparipipomalleista!  Niin helppo, mutta kuitenkin nätti.   Tämä on toinen tällainen pipo jonka neuloin ja tämäkin menee lahjaksi.  Joskus voisi tehdä tällaisen itsellekin. 

 

Malli on nimeltään Sand Bank ja löytyy Ravelrystä (ohje on maksullinen).  Lankana käytin taas tuota Dropsin ihanaa Cotton Merinoa, mutta tällä kertaa käytin resorissa 3 mm puikkoja ohjeen 3,5 mm sijaan, niin sain siitä asteen verran napakamman. 

 

Otin muuten piposta huvikseni kuvan ennen pingotusta.  Aikamoinen hiippalakki:

 

 

Pingotuksen tein ilmapallon avulla. Palloon ilmaa, pallo pipon sisälle, suu langalla suppuun ja suihkupullolla pipo kosteaksi.  Sitten jätetään pingottumaan päiväksi (tai piemmäksi aikaa, jos asia sattuu unohtumaan...)

 

 

ja otetaan pingotuksesta. Sitten se onkin valmis. 

 

 

 

Mallina toimi näissä kuvissa 9-vuotias neitokainen, mutta pipo sopii hyvin erikokoisiin päihin ja myös aikuisille.

 

Malli: Sand Bank

Lanka: Drops Cotton Merino (52 % merinoa / 48 % puuvillaa, 50 g / 120 m)

Puikot: 3,0 mm ja 4,0 mm