keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Pipo ystävälle



Tein ystävälleni pipon. Tykästyin tähän malliin viime syksynä ja ajattelin, että olisipa kiva tehdä tämä joskus uudestaan näistä Kaurin langoista. Kauri on siis uusseelantilaista ja sisältää opossumin karvaa, merinovillaa ja silkkiä.  Sitä on kahta vahvuutta ja tämä on sitä paksumpaa. Kiva oli taas neuloa sekä tätä pipoa että lankaa!


Ohjeen mukaan neulottaessa tästä olisi tullut tosi pitkä ja lyhensin tätä jo viimeksi.  Silloin ajattelin, että voisin aloittaa kavennukset vieläkin aiemmin ja nyt aloin kaventaa pipoa jo toisen lehtirivistön puolivälissä. Nyt siitä tuli minusta juuri sopiva ja istuu päähän tosi napakasti!


Tapasin pipon saajan vasta viikko sitten eli pipokelit taitavat (onneksi) olla tällä erää jo mennyttä, mutta onpahan sitten ensi talveksi! Ja heti tapaamisemme jälkeen tuli ystävältä kuvallinen viesti, jossa näkyy, että kaapissa oli odottamassa juuri pipon sävyinen huivi! Jee!


Malli: As the leaves Begin to fall (Eliza Järvi) 
Lanka: Kauri worsted weight ( 60 % merino, 30 % opossumi ja 10 % silkki. 50 g / 86 m)
Puikot: 3,0 / 3,5 mm pyöröt

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Ystävänpäiväsäärystimet



Oli vihdoin aika neuloa Riihivillan kasvivärjätyistä langoista jotain. Päätin tehdä niistä itselle säärystimet. Myös vaaleanharmaa taustavärilanka on Riihivillan (sukkalanka Ukko). Mallin otin Niina Laitisen vuoden 2017 ystävänpäiväsukista. 


Oli kyllä työlästä tehdä kirjoneuletta, mutta vähän kerrallaan nämä edistyivät ja onhan lanka kuitenkin sen verran paksua, että ei yhdessä kuviossa nyt loppujen lopuksi niin kauaa mennyt. Mutta katse piti pitää koko ajan kutimissa, mikä rajoitti ulkomaisten sarjojen katselua jonnin verran... 


Riihivilla on perheyritys, joka myy kasvivärjättyä suomenlampaan villaa ja sen kojun voi nähdä kesäisin Helsingissä Kauppatorilla. Sieltä minäkin osan ihanista pikkuvyyhdeistä ostin. Olipa hauskaa päästä vihdoin neulomaan niistä jotain!  Aikalailla niitä vielä jäikin, ehkä teen niistä itselleni ensi talvena lapaset? 

Neulominen suomenlampaanvillasta oli kyllä aika erilaista kun merinon työstäminen (=tahmeaa!), mutta lopputulos on kyllä hieno! Ja aina on mukava tukea suomalaisia villantuottajia ja värjäreitä.


Malli: Niina Laitisen Ystävänpäiväsukat vuodelta 2017
Lanka: Riihivillan Ukko-sukkalanka (vaaleanharmaa) ja kasvivärjätyt langat (väri saatu mm. järviruo'osta, indigosta, morsingosta, madderista ja kokenillista)
Puikot: 3,5 mm?

torstai 5. huhtikuuta 2018

Merinovillainen flirtti



Tein tämän Janina Kallion Flirty-huivin kerran aikaisemminkin ja pienempi neitokainen on käyttänyt sitä ahkerasti. Kun sitten mietin, minkä helpon huivin tekisin tästä ystävän antamasta ihanasta käsinvärjätystä Hedgehog-langasta, niin tämä tuli mieleeni. 


Muokkasin ohjetta vähän: tein reikärivistöjä vähemmän ja vaihdoin ainaoikean sileäksi (reunoihin neuloin kuitenkin 5 s ainaoikeaa). Tein noita hapsuja jo neulontavaiheessa, jotta lanka riittäisi varmasti. 

Tää on kyllä tosi helppo tapa tehdä kolmiohuivi. Huivi aloitetaan alhaalta ja joka kierroksen alussa tehdään langankierto, joista muodostuviin lenkkeihin tehdään sitten nuo hapsut. Eipä tarvitse tätä neuloessa paljoa siis aivojaan käyttää, sopii näin ollen hyvin telkkari/matka/seminaarityöksi :-). 

Nyt on itselläkin ihanan pehmeä Flirty!


Malli: Flirty vähän muunneltuna (Janina Kallio)
Lanka: Hedgehog fibres / Sockyarn (90 % merinovilla, 10 % nylon. 100 g / 350 m)
Puikot: 4 mm pyöröt

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Itselle kans!




No pakkohan se oli itsellekin saada töihin tällaiset kukkasukat :-). Tummanharmaa on Opalia ja muuta itse värjättyä baby merinoa: vihreän väri on saatu violetin lupiinin kukasta sekä koivun lehdistä, punainen punajuurista ja keltainen kurkumasta.





Joskus voisi tehdä jonkun työn, jossa olisi vain tuota lehtiköynnöstä eri suuntiin kulkevana?



Malli: Perussukka kirjoneulekuvioilla
Lanka: Opalia ja itse värjättyä baby merinoa
Puikot: 2,25 mm ja 2,5 mm

torstai 15. maaliskuuta 2018

Välillä virkkausta


Virkkasin taas muutaman pannunalusen. Kaksi annoin hyvälle ystävälle tuparilahjaksi, yhden toiselle ystävälle ystävänpäivälahjaksi (oli kuulemma juuri tuollaisen tarpeessa! Jes!)  ja yhden tein itselle. 


Helppoja ovat tehdä, mutta eivät mitään kovin mukavia virkattavia, jotenkin koen kuteen virkkaamisen tosi raskaaksi. 


Mutta lopputuloksesta kyllä tykkään, vanha harmaa sai nyt väistyä uuden valkoisen tieltä :-).  Hetihän tuohon tuli tahroja ihan vain vihreästä teestäkin, mutta onneksi sen voi heittää pesukoneeseen. 


Malli: Eilen tein -blogin pannunalunen
Kude: Valkoinen ontelokude
Koukku: 9 mm

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Uudelle ihmiselle


Vanha perhetuttumme sai ensimmäisen vauvan ja tein sille junasukat keväisten kielojen lehdillä värjätystä baby merinosta. 

Jos junasukat eivät ole tutut, niin tässä niiden tarina:

Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa.
Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana. 
Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria. Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa. 


Malli: Junasukat, ohje mm. täällä
Lanka: Itse kielon lehdillä värjtty Dropsin Baby merino
(100 % baby merino, 50 g / 175 m)
Puikot: 2,50 mm

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Kukkasukat lahjaksi


Mä olen nyt näköjään kovin viehtynyt näihin kukkiin tummalla pohjalla. Eräällä ihmisellä on nyt kevään korvalla synttärit ja ajattelinpa ilahduttaa häntäkin sukilla, joissa on näitä itsevärjättyjä lankoja. Pohjalankana on Opal ja nuo värikkäät ovat kasvivärjättyä babymerinoa: vihreä on lupiininkukilla ja kielonlehdillä värjättyä ja sininen taasen on saanut värinsä mustapavuista. Ai niin, onhan tuolla kukkien keskustassa kokenillilla värjättyä liilaakin pikkuiset pilkut :-)


Tuo lehtikuvio on tosi helppo ja sen oppii nopsaan ulkoa. Värit vaihtuvat siinä joka kierroksella kolmen silmukan välein, alussa vain pitää katsoa miten rivi alkaa. Helppoa kirjoneuletta, kun ei tarvitse laskea ja muistella sen enempää, saati sitten tihrustaa koko ajan ruudukkoa.


Vähän nyt kutkuttaisi tehdä kirjoneulepolvareita, ehkä niiden aika vielä tulee tänä keväänä...


Malli: Oma sekoitus sieltä täältä otetuista kirjoneulekaavioista
Lanka: Opal ja kasvivärjätty baby merino
Puikot: 2,50 mm